keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Sitä sattuu mitä tapahtuu

Kaaalinkkakakalaliaalksksakkakskkaak nonii joo kyllä nyt pystyy parempaan....

Eli Laosiin tultiin,laosissa mentiin, ja huomenna lähdetään laosista kyseistä syistä.. Lintassa! mutta kulttuuria kulttuuria! TÄÄLLÄ EI TARVITSE TEHDÄ PUOTIAPUOTIA, ELI TINKIÄ!!! niin paljoh.. mutta kalliimpi kuin Kambodza, joten 5-1 tilanne kolmannen erän jälkeen..Hetkonen..

Tulimme siis Laosiin helpon rajan jälkeen, Rikulla vähän otti viisumista kiinni, mutta sakkoja ei tarvinnut maksaa paljoa.. SAKKOOJA SAKKOOJA ISOOJA SAKKOO EMME ME PIHTAILE ILOSTA ANNAMME SAKKOJA SAKKOJA OMASI TUU NOUTAMAAN!!! tsori..Laos hämmensi alussa rauhallisuudellaan, ei korkeita rakennuksia, ihmiset ei pompi silmille, ja vähän liikennettä.. Mutta pakko myös antaa miinus merkki Laosin lämpöasteista, kyllä tekin sen täällä huomaisitte :) tarvii pistää pitkää paitaa päälle ja se on merkki ei-niin-hyvästä-meiningistä. Laosissa tapasimme suunnitellusti Akun ja Villen muinaiselta Vietnam reissulta, ja poikien kanssa aika on aika leppoista, ja urpoilu on jatkuvaa sorttia.. Reissasimme siis pääosin Laosin näiden herrasmiesten kanssa.. 

hulvaton kuvasarja herrasmiehistä


Saapumisesta päivän verran eteenpäin lähdimme kohti monnituksen multihuipentumaa Vangvieniä, jossa meno on lunkia, ja ihmisiä kohtuu vähän.. 

Vangvienissä hengasimme muutaman päivän, Samu kävi kalliokiipeleimässä paikallisen Sensein kanssa, joka huomasi valitun uskomattomat ylimaagiset liito-ominaisuudet, unohtamatta mustaa magiaa, ja opetti Samulle yksityistunnilla ja kikka b-52B:n tekniikoita, joista H(oo)jallis Harkimokin on vähän kiinnostunut markkinointimielessä, eli monta vuorta valloitettiin, ja lopussa aiheesta videota, jos jaksatte sinne asti selvitä, reeniä, ei ole paljoa.. Riku kävi etsimässä sen sijaan itseään läheisestä luolasta, sitä kuitenkaan löytämättä, joten ei kehumista.. Eräänä väsyneenä aamuna otimme Traktorin renkaat alle, perseet renkaalle, kaljat koneeseen ja urpoilemaan jokea pitkin.. todella lungia menoa, ei mitään örvellystä niinkuin Enna-täti väitti :) Ensimmäisen tunnin aurinko paisto, ja sitten se meni pois, ja tuli kylmyys, stressi, voimattomuus, ja pelko kylmää jokea kohtaan.. Suosittelemme siis kaljakelluntaa aloitteville kelluntaa suoritettavaksi klo 12 alkaen, ellei toisin käsketä, tai fyysinen olotila yllätä.

kaljatyyppinenkellunta. Ennalle Terveiset!


Vientianeen, eli pääkaupunkiin lähdimme takaisin jouluaattona, ja täällä onkin sitten hengattu siitä lähtien, saatiin pitkästä aikaa pyykitkin pesuun, unirytmi sekaisin, ja reissusuunnitelmaa vähän kokoon.. ihan vähän vaan.. Jouluaattona kävimme porukalla syömässä kalliisti, ja sen jälkeen olikin hostellilla ilmaista vodkaa tarjolla, mutta näistä välittämättä kävelimme urheasti voitto mielessä suoraan petiin..Kuvaa tapahtuneesta ilmeisesti tulossa facebookiin, kyseinen klippi saattaa olla myös väärennös, emme allekirjoita tapahtuneita.. 

Aku ja Ville lähtivät eilispäivänä kohti bangkokia, ja me sinne perässä heti kun saadaan passit takaisin thaimaan lähetystöstä, jonne kävimme ne tänään viemässä.. Yllättäen homma vie ainoastaan päivän, joten ehkä jo huomenna lampsimme kohti bangkokia. 



Bangkokissa Henkan kämpillä on uudenvuoden festivaali, jossa tarjolla Samun leiristä Rakkautta ja Piikkilankaa, Rikun patteristosta lähtee Viski/Rommi Tiimin veto ja tapahtumat, joka yrittää ottaa ylänelsonia Henkan "Pokeria Pienissä Ry" yhdistyksestä. Tulokset julkaistaan seuraavassa blogissa, eli vetoja pystyyn ison pensselin facebook saitilla, palkinnot julkaistaan voittajien selvittyä..

AIVAN, ja Eerik tulee mestoille 31.12, ja sitten on puoli bangkokia matalana.. Sitten suuntaamme muikkusmaisesti etelää kohti, koska onhan siellä lämpimämpää, ja etelässä on sanalla sanottuna hauskaa.. 

NII JA HEI MITÄS V*****!!!! EI OO RAHOJA NÄKYNY GOOGLEN MAINOSTILILTÄ!! ELI OLLAANKO SITÄ OLTU LAISKOJA NIISSÄ KLIKKAILUISSA, KATTOKAA NY ON HOTELLIA PATTAYALTA, JA TIES MITÄ HALPALENTOJA ETTÄ KLIKKI SIITÄ, JA SIT TÄNNE!!! KLIKKAAJAT KLIKKAA..LENTÄJÄT LENTÄÄ ja video pitää lisätä vielä..




Termistöä ei oleee..

näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

-RS

torstai 20. joulukuuta 2012

Valitettavasti me ollaan jo eellä! toxic twins re-unite


Mitäs mitäs, mihis se viimenen blogisuttaus päättykään,  jaa niin, se nyt oli taas ihan paskaa.. Nyt puristetaan normaalisti ja pikkurokulilla homma kuoseihin.

Puolet blogista suoritetaan tutuksi käyneellä tuplareportaasi suoritteella niskat taittaen, jotta varmisti vähätkin lukijat lopettaisit lukemisen.. MUTTA RABBE LUKEE SILTI!!! ei mitää vapautuksia..
Noni, aloittakaamme Pispalan Shamaanin euroopan kiertueesta. Samu siis palasi 18. päivä kuluvuu kuukautta, tottakai herran vuonna 2012, mutta sitä ennen tapahtui vielä yhtä paljon, kuin ikean lihapulla osastolla sunnuntaimölliköissä.. kiertue oli hienosti suunniteltu jo päiviä etukäteen, ja 20 euron päiväbudjetinkin Samu piti visusti koko ajan mielessä, ja piti myös mielessä sen, että ensi lauantaista tulisi ikimuistoinen.. Roiloroilo, se on kolmiiroilo, tontut sammuu, pukki vielä ryyppää, puuuuuukkkkiiiiiiiiiiiiiiiiiiii ryyyyyyyyyyyyyyyypppppppppppääääääääääääääääää!!! (gooby pls).

Viimeinen viikko suomen maalla roilotti yli äyräiden, oli sikatiistaita, saunailtaa, ja tottakai tärkeimpänä herätyskeittoa, siskon häitä unohtamatta. (Sotamies Heinosta sen verran tähän väliin, että saunaillan päätteeksi sotamies oli intel tietojen mukaan lentänyt mukilasta syyttömänä miehenä, ja aamuisella porukassa huolestuttiin missä mahtaa olla Heinon Joni.. Heino Heino missä on se heino, jo haisee rotta ja suu, se ei voi olla kukaan muu, siellä siellä se Heino on!! Eli Heino heräsi tuntemattomasta huoneesta, meni keittiöön, josta löysi vanhan rouvan, joka oli nälkäiselle sotilaalle vispipuuroa keittämässä. Muori myös kertoi, että oli löytänyt Jonin rappukäytävästä kuolemanporteilta.. Loppu hyvin ja kova möllikkä.. Heinolle terveiset..)

Kyseisenä aamuna Samu suoritti heräämisen voimakkaissa olotiloissa Hessun kämpiltä, ja ei niin järkytyksekseen tajusi, että siskon häät ovat alkavat piakkoin, ja oli vielä miljoona asiaa hoidettava, lähinnä itsensä raahaaminen kirkkoon.. Hurrrrrrrrjaaaaaaaaaaaaaaa! Häät olivat kauniit, sisko oli kaunis,  Samu oli kännissä, näin sen itkeneen, lumi teki enkelin eteiseen.. Hämäläisen klaani roilotteli porukalla tuttuun tapaan, videomateriaalia ei tästä kehtaa julkaista.. Porukoille terveisiä! :)

Tämän jälkeen suunnaksi helsinki, muutamat seminaarikaljat Riston kanssa, ja Jyri hoiti logistiikka puolen hki-vantaalle, kiitos pojille.. Seuraavana päivänä matka bangkokiin sujui ongelmitta kaikkien ihmetykseksi jopa Brysseliin asti, jossa virtaus irtosi hetkellisesti..Finskin veekasi oli ilmeisesti unohdettu lyyä tulille, nelosen puhallinta ei näkynyt mailla eikä halmeilla, hyrskytin ei hyrskyttänyt, eikä viivoille menty samantien.. googlaajat googlettaa.. Koneesta siis myöhästyttiin, ilmaiset lounaat syötiin, mies limbottiin Frankfurtiin, ja sieltä luftsakkauksella perille, jossa Rikun piti odottaa pysäkillä miestä..

näkymä Henkan toiselta parvekkeelta.

Rikun tilanteet thaimaan päädyssä menivät jokseenkin hyvin, lukuunottamatta bangkokiin tuloa, jossa oli epäselvyyksiä enemmän kuin neuvostoliiton lainavakuuksissa, kreikasta nyt puhumattakaan.. Miljoonan markan Niken tennarit lähtivät ilmeisesti lintujen mukana takaisin pohjoiseen talvesta huolimatta, ja Bangkok stressautti aluksi taas hieman.. Bangkokissa tarkoitus oli suunnistaa pokerihai Henkan kämpille, joka taas oli Sandran tuttuja niiltä sekavilta vuosilta.. Joo, sillon otettiin ittee niskasta kiinni, ruettiin maahan tuomaan mönkijöitä, veneitä ja muita vehkeitä. Eli sinne päästiin, kuositus, ja sitten Henkka kertoikin Rikulle Blend 285 nimisestä viskistä, jota sitten pakko päästä tottakai maistamaan.. Ainut ongelma tässä oli se, että maku jäi huljumaan poskionteloihin ja vähän muuallekkin seuraavaksi viideksi vuorokaudeksi, eli voisi puhua harvinaisen pitkästä jälkimausta. Blendin fanitus loppui siihen, kun eilispäivänä oksennettiin suihkussa, laosiin piti lähteä, ja olo oli kuin onkimadolla.. Mutta toisaalta hinta on kuulemma aina maksettava, ja hauskaakin taisi olla.. Päivät meni urpoillessa Henkan ja Nennen kanssa, laneja pidettiin joka päivä Nennen iloksi, ja Zero Hourissa ultimaattiset sotataktiikat hioutuivat timanttiselle levelille.. illat menivät luonnollisesti superurpoilessa siellä sun täällä ympäri bangkokia, Blend ja Samsong pullot kilisten..

perusmeininki.


Rikun toinen hyvistä ystävistä Samsong-rommi.

18. päivän aamuksi oli laitettu herätyksiä noin kahdeksan kappaletta kun Samu oli saapuva 0900hrs bts skytrain pysäkille, tässä kohtaa on hyvä muistaa, että ilta taisi venyä sinne aamu seitsemän nurkille, joten tarpeetonta sanoa, ettei herätyskelloja tainnut kuulla muut kuin naapurit.. Rikun pelasti Finnair, joka hoiti Samun tänne vasta kello neljän aikoihin, ja Riku oli ottamassa uutta tatuointia tähän aikaan. Henkalle propsit, että hoidit Samun turvallisesti mestoille! Viimeinen ilta Bangkokissa meni pelaillessa Red alertia laneissa, lautaa surffatessa, tahi muuten levottomissa tunnelmissa..

Henkka parhaimmillaan.

Juurikin vartti sitten saavuimme Laosin pääkaupunkiin, ja täällä olisi  tarkoitus nähdä Aku ja Ville, jotka tapasimme aikoinaan Vietnamissa, ja lähteä valloittamaan yhdessä Laos... Tästä suunnaksi visulahti, budjettiriihi, virtaus profiiliin, ja kohtahan se Karppisen poika lyöttäytyy viettämään rattoisaa aikaa kanssamme.. Eerikille tiedoksi, että ollaan vaan rauhassa se uusivuosi bangkokissa, ja käydään ostamassa radio-ohjattavia autoja, ja pidetään hauskaa..


Termistöä:

Herätyskeitto: Vähän niin kuin heräteostos, mutta kuitenkin ihan eri asia joten unohda se, jooko? Silloin kun tarkoitus on mennä parille kaljalle tai ihan vaikka kahville, MUTTA jostain kumman syystä baarikärpänen suhahtaa jostain marjapensaasta suoraan maksankärkeen ja ilta päättyy yleensä hämärissä merkeissä vieläkin hämärempiin paikkoihin.

Seminaarikalja: Kun on tärkeitä asioita hoidettavana ja pitää pistään kolmannen neljänneksen budjetti vaje kuntoon, se hoidetaan kaljan merkeissä, että työ tulee tehtyä varmasti huolellisesti. Pyritään rajoittamaan muutamaan olueen, tässä pitääkin olla erityisen varovainen, koska herätyskeitto vaanii aina nurkan takana. Tähänkin karhunrautaan on moni mies astunut, Riikonen tietää parhaiten. Haters gonna hate, blockers gonna block.

Gooby pls: Samu tätä ei oo ihan vie sisältänyt, mutta silti nauraa kun viimestä päivää. Eli Gooby, pls... Sinänsä vaikea asia selittää, mutta kuten mäkihypyssä, kun ponnistuksen saa kohdilleen, varmasti lentää pitkälle. Jokainen tietää sen hetken, kun paska alkaa olla lähellä tuuletinta, ja tuuletin on jo lähtenyt pyörimään, sen sijaan että hoitaisi ongelmaa itse, lähdetäänkin hakemaan apua kolmannelta osapuolelta. Usein ensimmäinen katse kolmannelta osapuolelta on luokkaa gooby pls.. toisin sanoen viimeiseen avunhuutoon voi vastata gooby pls..


Uncle Dolan ja Gooby


Äideille, ja muille syvästi huolestuneille ihmisille sellaisia terveisiä, että on aika ottaa taas kulttuurimatkailusta tiukka s-lukko, ja rauhoittua.. Käydään vaikka tarkastamassa laosilainen teehuone läpällä, ja maisemavideotakin on tulossa, kunhan saadaan kuvausryhmä taas paikalle, ja nähdään muitakin maisemia kuin baareja.. Samu tossa matkalla laosiin yritti jotain kuvailla, mutta taisi nukahtaa rassukka kesken kaiken..

Näin siis tänään, koitetaan pitää mieli virkeänä, ja muistetaan hypätä nyt ensin..

-Shamaani ja sen asioiden hoitaja.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Syvällä pelissä, luultavasti tapetaan kaikki, ja tunnelmia kylmästä..

Tässä blogikirjoituksessa viedään internetraportointi jälleen uusille uraa uurtaville leveleille, ja tämä blogpost tehdäänkin kahdesta eri paikasta, eli Suomesta ja Thaimaasta käsin.. Uskomatonta, mutta totta. Thaimaan päädyssä huomattavia ongelmia havaittiin viestintäyhteyksien kanssa, jaYVI-3 verkkoa ei saatu pystyyn sitten oikein millään.. Ihmishenkiä uhrattiin, bungaloweja rikottiin, ja poliiseja lahjottiin, mutta mikään ei auttanut, oli palattava sivistyksen pariin.. Ennen Thaimaan päätyyn siirtymistä, lukekaamme ensiksi Samun mietteitä jännittävistä tilanteista: 

___________________________________________________________________________________


"Hetkonen missä Riku on!?!! Miks ulkona on lunta? Ja kuka on tän JUMALATTOMAN krapulan takana... Lähden tutkimaan..

Riku on Thaimaaassaa!!!

Olo oli kun jäniksellä ketun kolossa ku heräsin lentokentältä Mumbayssa! Matka siihen asti oli menny niin hyvin kuin se ny voi mennä ku Pispalan Shamaani päästetään yksin matkaan! Noniin seuraa avautuminen, Ristokin valmistautuu sielä kotisohvalla!

Riku hyvästeltiin, hyppäsin tuktuk:iin ja matka kohti Bangkokia saattoi alkaa. Tuktukilla päästiin itse bussi-asemalle ja eikun luksus bussia odottelemaan, luotto paikalliseen matkahuoltoon oli ennemmän kun 5 ja puoli tuktukkia täytettynä 400:lla jäniksellä...kyä kaikki tietää, reeniä reeniä!


Noh sitä saaaatanan paljon puhuttua bussiahan ei sitten koskaan tullut oli kuulemma jäänyt vehon vuosihuolto tekemättä ja bussi lahonnut tien päälle. Tässä vaiheessa moni kanssamatkustaja itseni lisäksi repi perseensä ja vannoi kotimaansa liikenteen toimivuuteen, itse lähinnä ajattelin että samaa paskaa eri paketissa että terveisiä VR:lle. Kuitenkin tilanteen selvittyä meitä alettiinkin sijoittaa minibusseihin joiden määränpää oli kuulemma toinen bussipysäkki josta sitten jatkettaisiin uudella bussilla kohti tuntematonta ja siitä vielä ainakin viisi pysäkkiä ohi!

Bussihan pysähtyi kuitenkin yllätyksellisesti Bangkokissa joten tarve uusille ärrimurri kekseille oli vähäinen, niin ja tässä vaiheessa tein matkaa ranskalaisen kokin kanssa jonka suuntavaisto oli suoraa muropaketista löydetty (ihan hyvä äijä kylläkin) mutta lopulta sinne lentokentällekin löydettiin!
Hyvästelin kokin ja siitä äijä koneeseen ja matka kohti Suomea alkakoon!! Suomeen päästiin Mumbayn ja Brysselin lentokenttien kautta 30 tuntia kestäneen siirtymän aikana ja sisäinen kello heitti "flik flak sarjaa enkä perseelläkään muistanu taaskaan puristaa". Matkallekin oli jäänyt vain ilmastointiteippi, köysi (Intian hallituksen määräyksestä), hajuvesi( lähti Brysselin lentokentällä, kritisoin päätöstä hetken, mut si mietin et kyä ne omat aromit aina teolliset voittaa) sekä sitten vielä unohtui thaimaalaiseen laivaan isän ostama miljoonan markan tuulitakki (Jullelle kiitosta vaan ei mee hukkaan poikaan sijoittamat rahat!!)





Ensimmäiset päivät meni synkkään pohjolaan tottuessa sekasissa olotiloissa ja hämmennystä lisäsi juttelu skypessä Rikun kanssa, kun oli ollut äijän seurassa viimeset 2 ja puoli kuukautta viettäny ja ny meikä on täällä, se on sielä. Aluksi olinkin pihalla kun lumiukko Riikosen takapihalla, mutta olo helpottui lauantaina kun söin pari kiloa lunta, sain suomalaista kaljaa (myyjä antoi sitä kun annoin sille rahaa...huikeeta)  ja sain koiralauman kokoon roilottamaan!!! Ilta meni autopiloteille asti ja yöksi päädyin Rabben kanssa lusikkaan. 





Aamulla Rabben piti herätä aikasin johonki pelitapahtumaan koskikeskukseen ja herätykset oli laitettu herättämään aamulla. Noh aamusella heräsin karmeaa pirinään ja mietin et mitäs helvettiä ja pistin sen kummempia miettimättä pirinät pois päältä, tais siinä joku pari kertaa Rabbelle soittaakin, mutta annoin soittajille punasen luurin tuomion. Jälkeen päin tajusin vasta munaukseni. Noh onneksi Rabbe onnistui jossain vaiheessa heräämään ja pääsi paikalle vain muutaman tunnin myöhässä joten sen suurempaa vahinkoa ei päässyt tulemaan. Mutta siitä huolimatta syvimmät anteeksi pyynnöt Lantrek porukalle, kyllä se Rabbe vielä joskus oppii :)) Ja kaikkihan menee si Lantrek tapahtumaan Tampere areenalle 11-13.1.2013, itse ainakin varasin lennot jo!!

Tällä hetkellä monnitus on kovaa ja kohta kauppaan ostaan mehujäätä et spiritu sancti niin kuin Eerik sanoisi!!  Ens lauantaina siskon häät, kaikki kutsun saaneet on tervetulleita Heinon Jonin ollessa poikkeus. Koitan Eerikin saada jotekin bileisiin salakuljetettua ettei varmasti kukaan pääse avioon!! Kaikki si viikonloppuna mugille!! "

-Samu

___________________________________________________________________________________

M0rjest tiskiin!! Sivistyksen pariin on päästy viidakon keskeltä, jossa aikaa tuli vieteltyä niin monta päivää, etten edes muista, koska lähdin, koska tulin, kuka olen, ja missä olin, ja paljonko kello on? mutta seuraavat työvaiheet ja tarvittavat välineet kyllä hallitsen. Tukkakin on pikkuleteillä..

Samun lähdettyä fiilis oli vähintäänkin hämmentävää tasoa. Katsoin itku silmässä kun tuo vihreä reppuinen shamaania muistuttava hellyyttävä olento kipusi lavataksin kyytiin, otin viimeisen kuvan ja tässä vaiheessa olikin pakko kääntää jo katse pois. Kaksi ja puoli kuukautta oli mennyt siivillä ja tiesin tämän hetken koittavan. Siskon häät menivät jostain käsittämättömästä syystä edelleni, ja tilanne oli nyt käsiteltävä ilman ulkoista apua. Kanssani kokemuksiani oli jakamassa Nenne ja Sandra joiden kanssa hengaan vielä tälläkin hetkellä, ja mikkeliin tottakai kovasti terveisiä. 

 Mikkeliin terveisiä!


Samun lähdettyä, seuraavana päivänä viisumista alkoi luvalliset päivät olla vähissä, ja Malesian rajalla oli käytävä kääntymässä. Matka suoritettiin vanhalla kunnon Toyota Hiacella, josta allekirjoittaneellakin on mahtavia kokemuksia lapsuudesta, näistä mainitakseni esimerkiksi katkenneet etuhampaat..Hiace on maailman paras pakettiauto, kysykää vaikka meitsin Iskältä.. Kun viisumi asiat oltiin saatu viekkaudella ja vääryydellä hoidettua, otettiin suunnaksi Tonsai Beach, jonka vääräuskoisesti luulin olevan läheisellä saarella, mutta minua oltiin huijattu, ja nyt vaadittiin sitten tilille joku tästä kalapaliikista, ja tätä olentoa lähdin jäljittämään. Tonsailla on vuorikiipeilijöitä yhtä paljon, kun koiraluolassa krapulaa sunnuntaisin, ja ensimmäiset päivät menivät niiden touhuja ihmetellessä. Internet yhteydet olivat tuskallisen viidakko vaelluksen takana toisella rannalla, ja sinne harvoin jaksoi vaivautua, joten tästä syystä hieman mediapimentoa, mutta sehän tekee meikäläiselle vaan hyvää, eikö?





Päivät taisivat mennä sekaisin jo noin muutamia päiviä sitten, jonain päivänä käytiin vähän snorklailemassa, ja yksi päivä taisi mennä nukkuessa, ja pari päivää leffoja katellessa..Tai sitten jokaista näitä jokaisena päivänä, mene ja tiedä. Tonsailla ainoa majoitus muoto on bungalow tyyppiset ratkaisut taka-maastossa, jossa on koko ajan oltava tarkkana selästä tulevien kusipäiden varalta, ja liekinheitin oli koko ajan oltava yhden syöksyn päässä, ettei vaan päässyt jäämään alakynteen.. Kill count kasvoi hurjiin lukemiin, monen monta etanaa, muurahaisia ainakin komppanian verran, muutama torakka, ja tottakai pari paikallista ihmistä.. fuck the animals- klubi ei ole koskaan ollut näin kovassa nousussa, ja tarkoituksena onkin lähteä seuraaviin kunta vaaleihin haravoimaan ääniä.. Kyllä taas meinasi tulla ikävä Riston ja Jonin läsnöoloa, kun yksin yritti taistella pahaa maailmaa vastaan..

Eräänä aurinkoisena päivänä virtaus lähti profiilista heti aamutuimaan, kuin majatalomme isäntä mies lähti henkseleistä aivan täysin.. Tähän syynä saattoi olla se, että edellisenä päivänä sisään astuessamme ensimmäinen hoidettava asia oli laittaa riippumatot tikkiin kuistille, ja eihän se kaide sitä sitten kestänytkään, vaikka kuinka olin laskenut väännöt ja painot, ja paljonko yksi naula kestää painoa..Noin kahden tunnin monnituksen jälkeen tuo kaide sitten antautui, ja napsahti keskeltä poikki.. Puu oli mätä, ja meikä syyttää tästä salaliitosta vieläkin Thaimaan hallitusta. mutta naulat kestivät laskelmieni mukaisesti! Ensin yriteltiin nätisti neuvotella, sitten hieman kovemmin ilmoitimme ettemme ole maksamassa vaadittua summaa kokonaan, ja lopputuloksena johtajan tason ratkaisu, tonni käteen omistajalle, reput kantoon ja resortin vaihto.. Kyseisenä päivänä myös yritys cyber-nettiin pääsystä osottaitui melko vaikeaksi, ja koko kansa oli sitä vastaan, ja meitä yritettiin kusettaa vähän siellä sun täällä, ja ainakin siellä. Loppujen lopuksi tuo päivä oli varmasti kallein meikäläisen reissulla, eikä lähelle päästä edes hurjimmissa keitto-iltamissa..Onneksi tämä kaikki kura on nyt takana päin. Eteenpäin sano Rabbe lumessa. Kokonaisuutena käteen Tonsailta jäi ihan ok biitsit, päräyttävät maisemat, rapu-yhteiskunnat rantahietikoissa, maailman nopein nousu-, ja laskuvesi ja tunteja kitaran soittoa, hikisiä öitä tuuletinten toimimattomuuden takia, ja kasa leffoja.. Lisäksi meikällä alkaa olla aika hyvä taistelusuunnitelma, kunhan saadaan Eerik vielä näille leveysasteille.. Että ei nyt huonosti menny..

:( 


Rabbe menee eteenpäin


Tästä matka jatkuu puolentoista tunnin päästä kohti Bangkokia, jossa lähden valmistamaan tuliasemia meille valmiiksi, kun Samu muutamien päivien kuluttua saapuu. Jätän tässä vaiheessa vielä taktiikat Samun huolenaiheeksi.. Tiedusteluryhmämme on havainnut jotain suomalaista liikehdintää alueella, ja lähdemme sinne ottamaan selvää, mistä on kyse. 

Palaillaan astialle!!

-Riku



lauantai 1. joulukuuta 2012

Urpoillaan Yhdessä!

Jaahas,RISTO NY TAKAS AASIAAN! Se olis sitten täydenkuun pippalot taputeltu, ja hommahan roilotti pahasti. OTAKSÄÄ FANTAA?- EIKU KOLAA! EIKU OTAKSÄÄ FANTAA!? EIKU SPRAITTIA! kolkytä patia kipale.. mutta meni jo..asiaan, takaisin Aasian.

Ristoa ei ole vieläkään näkynyt, mutta neuvotteluja on käyty..RISTO SAA POTKUT. läppäläppä.. kyllä se vielä Suomeen kypsyy ja tänne tuloo! Ja täten myös ilmoitamme, että Risto taitaa olla tällä hetkellä yksin Bell&Ross rannekello-klubissa, koska Full Moon partyt verottivat jonkin verran irtaimistoamme. Tarkemmin sanottuna kahden rannekellon verran. Toinen lensi iloisesti ensimmäisenä päivänä katuun, ÄRRIMURRIII!! ja toinen sitten nielaisia hieman vettä. Mutta todellakin niistä juhlista hieman. Kutsuttakoon niitä nyt sitten vaikka meidän "pikku"jouluiksi, itse saatanan suunnittelemiksi pippaloiksi. Meininki oli hommattu saturnuksesta, musiikki modeemista, ja aineet pahemman luokan puistokemisteiltä. Käsistähän se lähti, ja kovaa lähtikin..

Ensimmäisenä iltana baarimoskiitto puraisi todella kovaa ja korkealta, ja muistikuvat ovat rajalliset kello yhden jälkeen. Mutta hauskaa meillä kuulemma näytti olevan, ja toxictwins-show viihdytti kaikkia tasapuolisesti myöhään yöhön saakka, mutta hävisi jossain vaiheessa aamun sarastaessa jälleen omille tutkimusmatkoilleen saaren uumeniin, ja tämän jälkeen kyykytys oli massiivista. Nukkumaan päästiin siinä aamu yhdeksän aikoihin, kun se oli jälleen turvallista.

Toisena päivänä, eli itse gamedaynä meininki käynnisteltiin varmuuden vuoksi hyvissä ajoin, ja turnauspaitoja hifisteltiin taistelukuntoon, kuin myös taistelijoita. Paidat totta kai hifisteltiin pelinkuntoon muutaman levottoman jälkeen, jotta tulos saatiin maksimoitua. Sloganiksi muodostui luontevan helposti "Urpoillaan yhdessä" ja tämä herätti kanssa valmistautujissa hieman hämmennystä, ja monesti meiltä tivattiin mitä urpo meinaa.. Vastaus yleensä kuului: "well... you know us..?" Kellon tultua riittäviin lukemiin, oli aika siirtyä reggae baarin kautta rannalle haistelemaan tunnelmaa.. Ja sitä riitti. Ranta täynnä bilekansaa jos jonkinmoisessa kunnossa, toiset hyvässä, toiset paremmassa..Tuon jokainen voikin sitten käsittää omalla tavallaan, mutta olemme melko varmoja, että mitä enemmän lunta on suomessa, sitä enemmän lintassa täällä mennään..


Paidat olivat jotain ihme uv-hässäkkää, eli näyttivät hämmentäviltä iltamissa.. Kumpi on kumman taiteilema?


Retkueemme hostelimme edessä.

Kuvia itse tapahtumista ei valitettavasti ole, koska seiffasimme jäljellä olevaa irtaimistoamme safetyboxissa hostellissa (tähän ei oikeasti liity se, että ensimmäisenä iltana safeboxin neli-numeroinen koodi oli ilmeisesti vaihtunut, ja boxia oli kovin vaikea saada auki, sama tapahtui viimeisenä iltana uudestaan, eli yhteensä jouduimme rikkomaan kaksi safeboxia..) Tästäkös hostellin omistaja Yan ilahtui, mutta Samu onnistui sulavilla liikkeillään lahjomaan meidät pois pahasta, emmekä köyhtyneet kuin viisi euroa. Full Moon ilta meni sulavasti jälleen aamujäille luistellen, ja toxictwins toimi jälleen pää-, ja linjatuomareina, viihdyttäen kansaa, Riku yläkerrassa, Samu alakerrassa.. Huhhahheihulihuli!

Kolmannesta illasta ei juuri muuta mainintaa, kuin että Riku oli viimeyönä diilannut tatuointiajan itselleen klo 22.00 alkaen, joten tätä lähdettiin työstämään melkein koko porukan voimin, ja ihmettelijöitä, ja tukijoukkoja riitti loppuun saakka.


Mahtavaakin mahtavampi tatuointi.

Samu kävi yksin pyörähtämässä expedition tyylisellä rantakävelyllä, kertoi tavanneensa porukan norjalaisia sekä ruotsalaisia, ja nauttineensa muutaman levottoman..Riku sen sijaan hengasi hostelilla pullo kädessä. Onneksi jäljellä oli enää alle 20 tuntia tätä saarta. Emme ole varmoja, kestääkö edes Eerikin pelikunto tälläisiä määriä suorituksia, mutta se ehkä pystytään selvittämään piakkoin.

Seuraavana iltana otimme suunnaksi Krabi nimisen paikan, joka oli intel-joukkojen mukaan noin puolen vuorokauden matkan päässä.. Krabilta löytyi Sandra, jolla ei ole mitään sanottavaa tänään. Krabille mentiin orjalaiva tyyppisellä ratkaisulla, jota edessämme oleva mustaihoinen henkilö kommentoi seuraavin sanankääntein: "oh my god, this place feels like home!" Emme rohjenneet naurahtaa, sillä mies oli isokokoinen.. Krabille saavuttiin kello kymmenen aikoihin, hommasimme kattoa pään päälle, seurasi kuositus, mikromonnitus, ja suuntasimme biitsille tekemään hiekkalinnaa.. Krabi on siinä mielessä kiva paikka, että täällä ei ole pakkobileitä, jos roilahtaa, niin oma moka..


"Orjalaiva"


ÜBER-hiekkalinna MORJESSSSHH!!!

Jatkosta sen verran, että Riku ottaa mopon alle, kartan käteen, Sandran kyytiin, ja mennään eteenpäin. Ilmeiseti Malesiaan. Ja Samu?!?! kaikki miettii kuumeisesti. Samun thaivaimo lähti, ja tästä masentuneena Samu päätti lähteä hakemaan uutta vauhtia Suomesta. Skeptisille vaihtoehto, morjesta pöytään, siskon häät voivat myös olla osasyy tulevaan. Niin, jos jollain on kulkua HELSINGISTÄ TAMPEREELLE 5.12., TÄTEN ILMOITAMME, ETTÄ SAMU ON PARASTA MATKASEURAA, JA ON SISÄSIISTI, kunhan pidät nesteytyksen hillittynä. Katsotaan, miten Samu sopeutuu Suomen karmivaan ilmastoon, ja katsotaan miten pahasti Rikulla leviää homma sormille sillä välin.

Muista tsekkaa myös ultimate täydenkuun termistö!

MAHTAVAA LÄHESTYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ SUOMI!! JA MUISTAKAA KÄYDÄ POISTAMASSA JOULUKALENTERIT LÄHIMMÄSTÄ 7/11 LIIKKEESTÄ!




Termistö:

Muutama levoton: Tulkitaan yleensä muutamaksi tai muutamaksi kymmeneksi olueksi. Näiden jälkeen jutut muuttuvat on sen verran levottomiksi ettei äitikään olisi ylpeä... Eikä varsinkaan se naapurin kuuluisa Pena. ei tästä enempiä..

Mikromonni: Ei, tähän ei liity mikroaaltouuni, niinkuin Ilkka heti ajatteli..Ruoka laitetaan kaasuhellalla, eikö?? Tämä monnituksen laji on mitä hienoin, mutta myös vaikein, ja tulee suorittaa erittäin tarkasti valmistelluissa olosuhteissa, ja mikromonnia ei saa päästää venähtämään syvämonnituksen puolelle. Mikromonni on tarpeen, kun on vähän aikaan, mutta monnituksen tarve on suuri!

Aamukaveri: Jätkä/muija, joka tulee kylillä vastaan heti aamutuimaan, kun itse olet kävelemässä 7/11 kauppaan hakemaan aamuista tuoretta tunasandwichiä, vielä aivan pihalla, juuri heränneenä.. Usein aamukaverit nauravat sinulle päin naamaa, kertoen, että suomalaiset ovat hulluja, hyvää seuraa, ja pyytää sinua facebook kaveriksi. Tovin juteltuasi aamukaverillesi, sinulla ei vieläkään ole mitään käsitystä, kuka on tämä aamuinen hahmo, miksi hän on siinä, mistä hän puhuu, ja mitäh??!