keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Syvällä pelissä, luultavasti tapetaan kaikki, ja tunnelmia kylmästä..

Tässä blogikirjoituksessa viedään internetraportointi jälleen uusille uraa uurtaville leveleille, ja tämä blogpost tehdäänkin kahdesta eri paikasta, eli Suomesta ja Thaimaasta käsin.. Uskomatonta, mutta totta. Thaimaan päädyssä huomattavia ongelmia havaittiin viestintäyhteyksien kanssa, jaYVI-3 verkkoa ei saatu pystyyn sitten oikein millään.. Ihmishenkiä uhrattiin, bungaloweja rikottiin, ja poliiseja lahjottiin, mutta mikään ei auttanut, oli palattava sivistyksen pariin.. Ennen Thaimaan päätyyn siirtymistä, lukekaamme ensiksi Samun mietteitä jännittävistä tilanteista: 

___________________________________________________________________________________


"Hetkonen missä Riku on!?!! Miks ulkona on lunta? Ja kuka on tän JUMALATTOMAN krapulan takana... Lähden tutkimaan..

Riku on Thaimaaassaa!!!

Olo oli kun jäniksellä ketun kolossa ku heräsin lentokentältä Mumbayssa! Matka siihen asti oli menny niin hyvin kuin se ny voi mennä ku Pispalan Shamaani päästetään yksin matkaan! Noniin seuraa avautuminen, Ristokin valmistautuu sielä kotisohvalla!

Riku hyvästeltiin, hyppäsin tuktuk:iin ja matka kohti Bangkokia saattoi alkaa. Tuktukilla päästiin itse bussi-asemalle ja eikun luksus bussia odottelemaan, luotto paikalliseen matkahuoltoon oli ennemmän kun 5 ja puoli tuktukkia täytettynä 400:lla jäniksellä...kyä kaikki tietää, reeniä reeniä!


Noh sitä saaaatanan paljon puhuttua bussiahan ei sitten koskaan tullut oli kuulemma jäänyt vehon vuosihuolto tekemättä ja bussi lahonnut tien päälle. Tässä vaiheessa moni kanssamatkustaja itseni lisäksi repi perseensä ja vannoi kotimaansa liikenteen toimivuuteen, itse lähinnä ajattelin että samaa paskaa eri paketissa että terveisiä VR:lle. Kuitenkin tilanteen selvittyä meitä alettiinkin sijoittaa minibusseihin joiden määränpää oli kuulemma toinen bussipysäkki josta sitten jatkettaisiin uudella bussilla kohti tuntematonta ja siitä vielä ainakin viisi pysäkkiä ohi!

Bussihan pysähtyi kuitenkin yllätyksellisesti Bangkokissa joten tarve uusille ärrimurri kekseille oli vähäinen, niin ja tässä vaiheessa tein matkaa ranskalaisen kokin kanssa jonka suuntavaisto oli suoraa muropaketista löydetty (ihan hyvä äijä kylläkin) mutta lopulta sinne lentokentällekin löydettiin!
Hyvästelin kokin ja siitä äijä koneeseen ja matka kohti Suomea alkakoon!! Suomeen päästiin Mumbayn ja Brysselin lentokenttien kautta 30 tuntia kestäneen siirtymän aikana ja sisäinen kello heitti "flik flak sarjaa enkä perseelläkään muistanu taaskaan puristaa". Matkallekin oli jäänyt vain ilmastointiteippi, köysi (Intian hallituksen määräyksestä), hajuvesi( lähti Brysselin lentokentällä, kritisoin päätöstä hetken, mut si mietin et kyä ne omat aromit aina teolliset voittaa) sekä sitten vielä unohtui thaimaalaiseen laivaan isän ostama miljoonan markan tuulitakki (Jullelle kiitosta vaan ei mee hukkaan poikaan sijoittamat rahat!!)





Ensimmäiset päivät meni synkkään pohjolaan tottuessa sekasissa olotiloissa ja hämmennystä lisäsi juttelu skypessä Rikun kanssa, kun oli ollut äijän seurassa viimeset 2 ja puoli kuukautta viettäny ja ny meikä on täällä, se on sielä. Aluksi olinkin pihalla kun lumiukko Riikosen takapihalla, mutta olo helpottui lauantaina kun söin pari kiloa lunta, sain suomalaista kaljaa (myyjä antoi sitä kun annoin sille rahaa...huikeeta)  ja sain koiralauman kokoon roilottamaan!!! Ilta meni autopiloteille asti ja yöksi päädyin Rabben kanssa lusikkaan. 





Aamulla Rabben piti herätä aikasin johonki pelitapahtumaan koskikeskukseen ja herätykset oli laitettu herättämään aamulla. Noh aamusella heräsin karmeaa pirinään ja mietin et mitäs helvettiä ja pistin sen kummempia miettimättä pirinät pois päältä, tais siinä joku pari kertaa Rabbelle soittaakin, mutta annoin soittajille punasen luurin tuomion. Jälkeen päin tajusin vasta munaukseni. Noh onneksi Rabbe onnistui jossain vaiheessa heräämään ja pääsi paikalle vain muutaman tunnin myöhässä joten sen suurempaa vahinkoa ei päässyt tulemaan. Mutta siitä huolimatta syvimmät anteeksi pyynnöt Lantrek porukalle, kyllä se Rabbe vielä joskus oppii :)) Ja kaikkihan menee si Lantrek tapahtumaan Tampere areenalle 11-13.1.2013, itse ainakin varasin lennot jo!!

Tällä hetkellä monnitus on kovaa ja kohta kauppaan ostaan mehujäätä et spiritu sancti niin kuin Eerik sanoisi!!  Ens lauantaina siskon häät, kaikki kutsun saaneet on tervetulleita Heinon Jonin ollessa poikkeus. Koitan Eerikin saada jotekin bileisiin salakuljetettua ettei varmasti kukaan pääse avioon!! Kaikki si viikonloppuna mugille!! "

-Samu

___________________________________________________________________________________

M0rjest tiskiin!! Sivistyksen pariin on päästy viidakon keskeltä, jossa aikaa tuli vieteltyä niin monta päivää, etten edes muista, koska lähdin, koska tulin, kuka olen, ja missä olin, ja paljonko kello on? mutta seuraavat työvaiheet ja tarvittavat välineet kyllä hallitsen. Tukkakin on pikkuleteillä..

Samun lähdettyä fiilis oli vähintäänkin hämmentävää tasoa. Katsoin itku silmässä kun tuo vihreä reppuinen shamaania muistuttava hellyyttävä olento kipusi lavataksin kyytiin, otin viimeisen kuvan ja tässä vaiheessa olikin pakko kääntää jo katse pois. Kaksi ja puoli kuukautta oli mennyt siivillä ja tiesin tämän hetken koittavan. Siskon häät menivät jostain käsittämättömästä syystä edelleni, ja tilanne oli nyt käsiteltävä ilman ulkoista apua. Kanssani kokemuksiani oli jakamassa Nenne ja Sandra joiden kanssa hengaan vielä tälläkin hetkellä, ja mikkeliin tottakai kovasti terveisiä. 

 Mikkeliin terveisiä!


Samun lähdettyä, seuraavana päivänä viisumista alkoi luvalliset päivät olla vähissä, ja Malesian rajalla oli käytävä kääntymässä. Matka suoritettiin vanhalla kunnon Toyota Hiacella, josta allekirjoittaneellakin on mahtavia kokemuksia lapsuudesta, näistä mainitakseni esimerkiksi katkenneet etuhampaat..Hiace on maailman paras pakettiauto, kysykää vaikka meitsin Iskältä.. Kun viisumi asiat oltiin saatu viekkaudella ja vääryydellä hoidettua, otettiin suunnaksi Tonsai Beach, jonka vääräuskoisesti luulin olevan läheisellä saarella, mutta minua oltiin huijattu, ja nyt vaadittiin sitten tilille joku tästä kalapaliikista, ja tätä olentoa lähdin jäljittämään. Tonsailla on vuorikiipeilijöitä yhtä paljon, kun koiraluolassa krapulaa sunnuntaisin, ja ensimmäiset päivät menivät niiden touhuja ihmetellessä. Internet yhteydet olivat tuskallisen viidakko vaelluksen takana toisella rannalla, ja sinne harvoin jaksoi vaivautua, joten tästä syystä hieman mediapimentoa, mutta sehän tekee meikäläiselle vaan hyvää, eikö?





Päivät taisivat mennä sekaisin jo noin muutamia päiviä sitten, jonain päivänä käytiin vähän snorklailemassa, ja yksi päivä taisi mennä nukkuessa, ja pari päivää leffoja katellessa..Tai sitten jokaista näitä jokaisena päivänä, mene ja tiedä. Tonsailla ainoa majoitus muoto on bungalow tyyppiset ratkaisut taka-maastossa, jossa on koko ajan oltava tarkkana selästä tulevien kusipäiden varalta, ja liekinheitin oli koko ajan oltava yhden syöksyn päässä, ettei vaan päässyt jäämään alakynteen.. Kill count kasvoi hurjiin lukemiin, monen monta etanaa, muurahaisia ainakin komppanian verran, muutama torakka, ja tottakai pari paikallista ihmistä.. fuck the animals- klubi ei ole koskaan ollut näin kovassa nousussa, ja tarkoituksena onkin lähteä seuraaviin kunta vaaleihin haravoimaan ääniä.. Kyllä taas meinasi tulla ikävä Riston ja Jonin läsnöoloa, kun yksin yritti taistella pahaa maailmaa vastaan..

Eräänä aurinkoisena päivänä virtaus lähti profiilista heti aamutuimaan, kuin majatalomme isäntä mies lähti henkseleistä aivan täysin.. Tähän syynä saattoi olla se, että edellisenä päivänä sisään astuessamme ensimmäinen hoidettava asia oli laittaa riippumatot tikkiin kuistille, ja eihän se kaide sitä sitten kestänytkään, vaikka kuinka olin laskenut väännöt ja painot, ja paljonko yksi naula kestää painoa..Noin kahden tunnin monnituksen jälkeen tuo kaide sitten antautui, ja napsahti keskeltä poikki.. Puu oli mätä, ja meikä syyttää tästä salaliitosta vieläkin Thaimaan hallitusta. mutta naulat kestivät laskelmieni mukaisesti! Ensin yriteltiin nätisti neuvotella, sitten hieman kovemmin ilmoitimme ettemme ole maksamassa vaadittua summaa kokonaan, ja lopputuloksena johtajan tason ratkaisu, tonni käteen omistajalle, reput kantoon ja resortin vaihto.. Kyseisenä päivänä myös yritys cyber-nettiin pääsystä osottaitui melko vaikeaksi, ja koko kansa oli sitä vastaan, ja meitä yritettiin kusettaa vähän siellä sun täällä, ja ainakin siellä. Loppujen lopuksi tuo päivä oli varmasti kallein meikäläisen reissulla, eikä lähelle päästä edes hurjimmissa keitto-iltamissa..Onneksi tämä kaikki kura on nyt takana päin. Eteenpäin sano Rabbe lumessa. Kokonaisuutena käteen Tonsailta jäi ihan ok biitsit, päräyttävät maisemat, rapu-yhteiskunnat rantahietikoissa, maailman nopein nousu-, ja laskuvesi ja tunteja kitaran soittoa, hikisiä öitä tuuletinten toimimattomuuden takia, ja kasa leffoja.. Lisäksi meikällä alkaa olla aika hyvä taistelusuunnitelma, kunhan saadaan Eerik vielä näille leveysasteille.. Että ei nyt huonosti menny..

:( 


Rabbe menee eteenpäin


Tästä matka jatkuu puolentoista tunnin päästä kohti Bangkokia, jossa lähden valmistamaan tuliasemia meille valmiiksi, kun Samu muutamien päivien kuluttua saapuu. Jätän tässä vaiheessa vielä taktiikat Samun huolenaiheeksi.. Tiedusteluryhmämme on havainnut jotain suomalaista liikehdintää alueella, ja lähdemme sinne ottamaan selvää, mistä on kyse. 

Palaillaan astialle!!

-Riku



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti