lauantai 2. helmikuuta 2013

Se on moro, sano poro, kun jäkälä loppu!

RRRRRRRRRRRRRRRRRRrentouttavien hetkien jälkeen on aika siirtyä eteenpäin koh taolta. Tällä kertaa emme vaihdakaan paikkaa vain muutamia senttejä kartalla, vaan tällä kertaa otetaan aimo harppauksia eteenpäin kohti Malesian mystisiä maita ja mantuja, joista on paljon kuultu hyvää ja huonoa. On lähdettävä selvittämään ovatko kaikki vihapuheet aivan tuulesta temmattuja, vai ovatko kenties malesiasta värittävät ravilätkät päässään sinnitteleviä pyrkyreitä, joilla on kompassi väärinpäin kädessä, ja käsi taskussa. Selvinnee ensi jaksossa. Nyt kuitenkin viikkokatsaukseen, jossa on sattunut yhtä, muttei toista.

Viikkokatsaus.. Ylämäkeen se rekkamieskin ponnistaa.


Koh taolla meininki jatkui verkkaisena muutamia hetkiä kaikkien lähdön jälkeen, ja vasta lähes viikon monnittelun jälkeen saimme syketasomme hinattua yli kaksi numeroisiin lukemiin, ja pääsimme bungalowista ulos muuallekkin kuin syömään lähimpään ravintolaan.. Joten kartta käteen, mopo alle, ja vuorelta alas. Jos sakkauksia ei oteta laisinkaan lukuun, tai ne jätetään kokonaan kertomatta, päiväreissut ovat parhaimmillaan olleet suoraan indiana nurmio - kadonnut monnitopaasi saagasta.

mestapaikkaa koh taolla. Ei käyty uimassa, eikä hypätty.

käytiin uimassa ja hypättiin..

Koh taolta löytyy harvinaisen monta paikkaa stormattavaksi, vaikkakin saari on sinällään kohtuullisen marginaalinen. Voimme havaita vertikaalisessa suunnassa kehittyvää nousujohteista käyrää, jos katsomme eteläiseen vektoriin, kerromme kahdella, jaamme kolmella, otamme singhan ja lopuksi miinustetaan 15 piirua aurongosta ja suunnataan etelään, ja yhteislaukauksen turvin yhdenaikaisella tulenavauksella alamme ollakkin jo edellä. Tässä vaiheessa moni varmasti jo miettii, että eissaat... mutta eipä hätiä mitiä, siirrytään punaiseen lankaan, jos sellaista ensinkään on.

Kuten on jo aikaisemmin monesti mainittu, vai onko, emme muista, mutta nyt valmistautukaa mainintaan, koh tao on sukeltajan ja maanantai snorklaajan tai vaikka mopoilijan unelmapaikka. Biitsejä on yhteensä 15, ota tai jätä kymmenen, me olemme nyt käyneet kahdeksalla biitsillä touhuilemassa jos jonkinlaista yleispätevää. Enimmäkseen ajeltu mopolla kohteeseen, kävelty jonnekkin hyvään mestaan mistä on helppo lähteä kauhomaan, ja snorklattu siellä sitten kivasti auringonlaskuun asti.

Eräänä päivänä kävimme saaren pohjoisemmassa osassa, katselemssa kuulemma erittäin hyvää kalliolta hyppymestaa veteen, mutta eihän sitä tietenkään löytynyt, löysimme kuitenkin monta kalliolta kivikkoon oivaa hyppypaikkaa, jos teiniangsti meinaa puskea päälle ja maailma masentaa. Näin ei kuitenkaan meidän onneksi käynyt, ja jätimme hyppimisen siihen yhteen hyppyyn josta taisi jo ihmiset facebuukissa innostuakin, ja lisää sen kaltaisia meille riittävän turvallisia hyppypaikkoja ei löytynyt. Löysimme kuitenkin hylätyn lomaresortin, jonka alueella tutkailimme meininkejä jonkin aikaa, mutta snorklaamisesta ei tullut mitään koska aallokko oli muka liian kova. Positiviista tässä päivässä oli se, että marssi kilometrejä jos jonkinlaisessa maastossa rantakalliosta ja kivikoista aina viidakkoon, kertyi mukavasti vajaat kymmenen.

Totisella junglehikellä.

Keijon nimmari.

Tänään tarkoituksemme oli lähteä valloittamaan kuuleman mukaan hienoin paikka koh taolta, eli mango bay, mutta koska skoba vuokraajassamme oli hieman hitlerin vikaa, HAIL, emme saaneet tarpeeksi löysää palautusaikataulua skootterin palautukseen, joten se reissu jäi sitten tekemättä. Kiitos siitä sinulle Make Moottoripyöränvuokraaja. Noh kuppilaan sanoi Rökmän gettipäissään, johonkinhan se päivä oli ilmiselvästi kulutettava, koska lautta lähtee paikallista aikaa kello 2100hrs. joten lähdimme tsekkailemaan upotettua tuktuk riuttaa lähistöltä, jota sitten ei tietenkään löytynyt, ja päivä kuluikin loppujen lopuksi siihen että onnistuimme hukkailemaan milloin minnekin itseämme ja tämän päivän sakkaukset kruunaantuivat siihen, että kuokimme vahingossa oikein kauniit hääseremoniat. Ruotsalaiset häät thaimassa.. pistää miettimään.. Löysimme kuitenkin loppujen lopuksi uponneen veneen, joka oli hieman soutuvenettä kookkaampi, ja eihän siinäkään mitään ihmeitä tainnut olla.. Viime päivien sakkaukset ovat muodostuneet lähinnä siitä, että koh taon kartat ollaan taidettu piirtää jossain esikoulun ja kolmannen luokan välimaastossa, eikä nämä istu sitten alkuunkaan suomalaisen vaununjohtajan käteen, eikä niitä vaunu-uriakaan ole merkitty mitenkään tilanteen vaatimalla tavalla. Tässähän sekoaisi jo nuuskamuikkunenkin reiteillään etelään.. Paikalliselta neuvoa kysymällä saa yleensä vastaukseksi hiljaisuutta, mölyä, osoittelua, viittoilua, muttei mitään järkevää kommunikaatiota koskaan kuitenkaan synny, ja olemme taas eksyksissä. Mutta neuvoa kysymällä ollaan silti löydetty aina perille.

Se oli tonnin seteli.

Facebuukkiin taidettiinkin jo laittaa kuvaa uudesta top-3 bungalowista mäjen päällä, josta näkymät olivat kivasti sinne merelle. Bungalowin kruunasi vielä se, että mökkinaapurimme oli eri rento 39 vuotias japanilaiskokkismies ja silloin tällöin illat olivat.... Bungalowissa ei kyllä ollut mitään muutakuin tuuletin ja 120cm patja, mutta kuka sitä muuta lomaillessa tarvitseekaan.. Näkymät paikkasivat kivasti.


Malesiassa on intelryhmämme mukaan suomiverta liikenteessä, kun mahdollinen re-unite Tatjan ja Maijun kanssa tapahtuu. Innollahan sitä lähtee uusiin piireihin, kun tätä Thaimaata on nyt koluttu jokseenkin jopa liikaa.. Ainakin tietää nyt sitten mitä Thaimaassa tapahtuu missäkin päin.. Kysellä saa jos uskaltaa.

Lautta pois koh taolta lähtee siis 21.00, aamulla 6.00 perillä satamassa, siitä bussiin, jonka pitäisi olla perillä Thaimaan Satunissa klo 14.00 ja siitä sitten muutama tunti vielä botskilla Malesian Langawille. Näin siis lähdetään katsomaan, josko vihdoin pääsemme leimaamaan passimme, jotka ovat jotenkin ihmeellisesti mukana pysyneet.

Tällä kertaa blogista tuli harvinaisen diipadaapaa, blaablaablaa, mutta mainoksia Risto klikkaa! Tuloillaan on huomattava määrä uskomatonta materiaalia ympäri aasian, ja myös leikkaamaton Thaimaa Re-Cap on viritteillä blogiin.. Älkää siis hämmentykö, pidetään virtaus profiilissa ja GoPro otsassa! Lopussa vielä parit maisemakuvat.

Termistö:

Singha: No se on kalja.

pakollinenauringonlaskumähinäpitkästäaikaa

panoraamaa satamasta.


KAHTOTAANHAN TAAS!!

-Riku ja Samu-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti